Kuinka kauas kamera pitää laittaa pienessä huoneessa?

Kysymys, jonka kuulen joka kurssilla

Lähes jokaisella kurssilla joku kysyy saman asian: huoneeni on vain neljä metriä pitkä, mihin kamera oikein mahtuu. Kysymys on hyvä, koska siinä on jo oikea oletus, että paikka valitaan huoneen ehdoilla eikä kuvauksen ihannekuvan mukaan.

Vastaan aina ensin kysymällä, mitä kuvaan on tarkoitus saada. Rintakuva haastateltavasta vaatii vähemmän etäisyyttä kuin kuva, jossa näkyy pöytä ja kaksi istujaa. Kun tiedät rajauksen, etäisyys on enää laskutehtävä, ei arvailua.

Kurssin kamerapaikkamoduulissa aloitamme juuri tästä: piirrät huoneesta pohjapiirroksen, merkitset siihen istuimet ja vasta sitten kameran. Näin huomaat nopeasti, onko ongelma huoneessa vai suunnitelmassa.

Etäisyys ja polttoväli kulkevat käsi kädessä

Kameran etäisyys ei ole yksinään ratkaiseva luku. Sama rajaus saadaan lähempää laajemmalla kuvakulmalla tai kauempaa pidemmällä polttovälillä, ja ero näkyy kasvoissa. Hyvin lähellä kuvattaessa nenä korostuu ja kasvot vääristyvät, kauempaa kuva on rauhallisempi ja imartelevampi.

Ahtaassa huoneessa kannattaa siksi kysyä, paljonko etäisyyttä ylipäätään saat haastateltavan ja kameran väliin. Jos väliä on alle kaksi metriä, laaja kuvakulma pakottaa tulemaan lähelle ja taustasta tulee turhan paljon näkyviin. Silloin rajaus kannattaa suunnitella tiukemmaksi.

Käytännössä suosittelen mittaamaan huoneen pisimmän suoran linjan ja tarkistamaan kameralla, millä asetuksilla kuva rajautuu sinulle sopivaksi. Kirjoita luvut pohjapiirrokseen, niin ne ovat käytettävissä seuraavalla kerralla.

• Mittaa pisin vapaa linja huoneessa ennen kameran sijoittelua
• Kokeile rajausta samalla etäisyydellä kahdella eri kuvakulmalla
• Merkitse toimivat etäisyydet pohjapiirrokseen

Korkeus ratkaisee enemmän kuin luulisi

Moni miettii vain etäisyyttä ja unohtaa korkeuden. Kamera, joka on silmien korkeudella tai aivan hieman sen yläpuolella, tuottaa luontevan katseen. Liian alhaalta kuvattu henkilö näyttää hallitsevalta ja liian ylhäältä pienentyneeltä.

Pienessä huoneessa korkeus on myös keino säästää tilaa. Kun kamera nostetaan hieman ylemmäs ja kallistetaan alaspäin, katto jää pois kuvasta ja tausta pysyy siistinä. Samalla pöydän reuna ei nouse kuvaan ikävästi etualalle.

Kerron kurssilla usein esimerkin: sama istuin, sama etäisyys, mutta kamera kymmenen senttiä ylemmäs. Kuva muuttuu ammattimaisemmaksi ilman että mitään muuta on tarvinnut siirtää. Tällaiset pienet säädöt kannattaa kokeilla ennen kuin ostat uutta kalustoa.

Kulma, katse ja istuimen suunta

Kun kamera ei mahdu suoraan haastateltavan eteen, sen voi siirtää hieman sivuun. Pieni kulma, noin kolmekymmentä astetta, antaa kuvaan syvyyttä ja auttaa piilottamaan huoneen seinät. Haastateltavan katse suunnataan silloin kameran viereen, ei suoraan linssiin.

Tärkeintä on, että katseen suunta pysyy samana koko kuvauksen ajan. Jos haastattelija istuu eri puolella kuin kamera, haastateltava vilkuilee puolelta toiselle ja kuva näyttää levottomalta. Sijoita haastattelija mahdollisimman lähelle linssin linjaa.

Tämä on se kohta, jossa pohjapiirros maksaa vaivansa. Kun istuimet, kamera ja katseet on piirretty paperille, näet heti, kulkeeko katse luontevasti. Korjaus paperilla on ilmaista, korjaus kuvauspäivänä ei.

• Pidä haastattelija kameran viereisellä linjalla
• Käännä istuinta hieman, älä koko vartaloa
• Tarkista katseen suunta ennen nauhoituksen alkua

Kun huone on todella ahdas

Joskus huoneessa ei ole lainkaan hyvää paikkaa. Silloin kannattaa tarkastella, voiko kameran viedä nurkkaan, kääntää koko asetelman vinoon tai jopa vaihtaa seinää, jota vasten kuvataan. Vino sijoittelu antaa usein enemmän etäisyyttä kuin seinien suuntainen.

Toinen keino on vähentää kuvassa näkyvää määrää. Yhden henkilön rintakuva toimii hyvin lähes missä tahansa huoneessa, kunhan tausta on siisti ja heijastukset hallinnassa. Kaksi istujaa vaatii enemmän, mutta senkin voi ratkaista rajauksella.

Muista myös liikkumatila. Kameran taakse pitää jäädä tilaa kulkea, ja johdot eivät saa jäädä jalkoihin. Pienet käytännön asiat vaikuttavat kuvauksen sujuvuuteen enemmän kuin täydellinen kuvakulma.

Näin teet päätöksen omassa huoneessasi

Aloita pohjapiirroksesta ja merkitse siihen istuimet. Kokeile sitten kameraa kolmessa paikassa: suoraan edestä, hieman sivulta ja nurkasta. Ota jokaisesta testikuva samalla rajauksella ja vertaa niitä rauhassa näytöltä.

Valitse paikka, jossa tausta on siisti, katse luonteva ja etäisyys riittävä ilman että kuva vääristyy. Kirjoita luvut ylös, jotta voit toistaa asetelman seuraavalla kerralla ilman uutta kokeilua.

Älä tavoittele täydellistä, tavoittele toistettavaa. Kun kamerapaikka on merkitty ja dokumentoitu, jokainen nauhoitus alkaa samasta pisteestä ja valmistelu nopeutuu huomattavasti.

• Piirrä huone ja istuimet mittakaavaan
• Testaa kolme kamerapaikkaa samalla rajauksella
• Kirjaa toimivat mitat muistiin

Kameran etäisyyteen ei ole yhtä oikeaa lukua, mutta on oikea tapa löytää se: mittaa huone, päätä rajaus, valitse korkeus ja kulma ja testaa kolme paikkaa. Pienessäkin huoneessa löytyy yleensä toimiva ratkaisu, kun suunnittelet sen paperilla ennen kuvauspäivää. Kirjaa löytämäsi mitat ylös, niin seuraava nauhoitus on huomattavasti helpompi aloittaa.