glitzano
← Blogi
Sanasto

Katselinja ja akseli: haastattelun asettelun kaksi perussanaa

Kaksi pientä termiä, katselinja ja akseli, ratkaisevat, näyttääkö haastattelu luontevalta pienessä huoneessa. Selitän ne arkisin sanoin ja kerron, miten niitä käytetään pohjapiirroksessa.

Mikael Rautio

4 min lukuaika

Katselinja ja akseli: haastattelun asettelun kaksi perussanaa

Mitä katselinja tarkoittaa

Katselinja on kuvitteellinen viiva, joka kulkee haastateltavan silmistä siihen kohtaan, johon hän katsoo. Se kuulostaa monimutkaiselta, mutta ajatus on arkinen: kun puhut jollekulle, katseesi osoittaa häntä kohti, ja kamera näkee tämän suunnan. Jos katse kulkee kameran vasemmalta puolelta, kuva kertoo katsojalle, että kysyjä istuu siellä.

Opetan tämän kurssilla ensin paperilla. Piirrät pohjapiirrokseen haastateltavan tuolin, kysyjän tuolin ja kameran, ja vedät viivan haastateltavan katseesta kysyjää kohti. Kun viiva on piirretty, näet heti, kuinka kauas kameran sivulta kysyjän pitää istua.

Pienessä huoneessa katselinja on usein lyhyt, ehkä pari metriä. Sekin riittää, kunhan se on tehty tarkoituksella eikä sattumalta.

Akseli ja miksi sitä ei saa ylittää

Akseli on toinen viiva: se kulkee haastateltavan ja kysyjän välillä. Perussääntö on, että kamera pysyy akselin samalla puolella koko nauhoituksen ajan. Jos siirrät kameran toiselle puolelle kesken haastattelun, henkilöt näyttävät kuvassa vaihtaneen paikkaa, ja katsoja hämmentyy.

Sääntö koskee erityisesti tilanteita, joissa käytät kahta kameraa tai siirrät yhtä kameraa lähikuvia varten. Merkitse akselin puoli lattiaan teipillä, niin se ei unohdu kesken kuvauksen.

Yksin työskentelevälle tekijälle sääntö on helppo: valitse kameralle yksi puoli ja pysy siinä. Poikkeuksia voi tehdä vasta, kun hallitset perussäännön.

  • Piirrä akseli pohjapiirrokseen ennen kuin sijoitat kameran
  • Teippaa kameran puoli lattiaan
  • Älä siirrä kameraa akselin yli kesken nauhoituksen

Kuinka katse ja istuimet sovitetaan yhteen

Luonteva haastattelukuva syntyy, kun haastateltava katsoo hieman kameran ohi kysyjään päin. Istuinten kulma on tässä tärkeämpi kuin etäisyys. Kun tuolit käännetään noin kolmenkymmenen asteen kulmaan toisiinsa nähden, haastateltava ei joudu kääntämään päätään liikaa eikä katse karkaa kuvan ulkopuolelle.

Tuolien korkeudella on myös merkitystä. Jos kysyjä istuu matalammalla, haastateltava katsoo hieman alaspäin ja kuva näyttää epämukavalta. Pidä silmien korkeus suunnilleen samana, vaikka joutuisit nostamaan toista istuinta tyynyllä.

Kokeile asettelua ennen nauhoitusta. Pyydä toista istumaan paikalleen ja katso kameran ruudulta, mihin suuntaan katse osoittaa.

Tilaa jää liikkua, kun mitat on piirretty

Pienessä huoneessa istuimet houkuttelee työntämään seinää vasten, mutta silloin tilaa ei jää liikkua eikä kameralle pääse riittävän kauas. Pohjapiirros auttaa: kun tuolit, pöytä ja kamera on piirretty mittakaavaan, näet jo ennen huonekalujen siirtämistä, mahtuuko asettelu.

Jätä istuimen ympärille vähintään sen verran tilaa, että haastateltava voi nojata taaksepäin ja vaihtaa asentoa. Jos tuoli on liian ahtaassa kohdassa, ihminen jäykistyy, ja jäykkyys näkyy kuvassa.

Hyvä asettelu ei vaadi suurta huonetta. Se vaatii, että jokaiselle osalle on päätetty paikka ja että paikat tukevat toisiaan.

  • Mittaa huone ja piirrä se mittakaavaan
  • Jätä istuimen ympärille liikkumavaraa
  • Kokeile asettelu käytännössä ennen nauhoitusta

Yleisiä sanoja, jotka kuulet kuvauksessa

Kun puhut kuvaajan kanssa, kuulet termejä kuten kuvaus kolmesta neljäsosasta tai profiili. Kolme neljäsosaa tarkoittaa, että haastateltava on käännetty hieman sivuun kamerasta eikä istu suoraan kameraa kohti. Se on pienessä tilassa usein luontevin asento, koska se antaa kuvaan syvyyttä.

Toinen yleinen sana on huoneen ääni, vaikka se kuuluu enemmän äänipuolelle. Se muistuttaa, että tuolien sijoittelu vaikuttaa myös siihen, kuinka paljon kaikua mikrofoni kuulee.

Näitä sanoja ei tarvitse opetella ulkoa. Riittää, että tunnistat ne ja tiedät, mitä niillä tarkoitetaan, kun joku mainitsee ne asettelua suunniteltaessa.

Näin otat säännöt käyttöön syksyn kuvauksissa

Syksyllä päivät lyhenevät ja kuvaukset siirtyvät usein sisälle, joten pieni studio saa enemmän käyttöä. Käytä tätä aikaa pohjapiirroksen tarkistamiseen: piirrä katselinja ja akseli uudelleen, jos huoneen huonekalut ovat siirtyneet kesän aikana.

Aloita aina samasta järjestyksestä: ensin tuolit, sitten kameran paikka, lopuksi katselinjan tarkistus. Kun järjestys toistuu, asettelu valmistuu nopeammin ja virheitä tulee vähemmän.

Kirjaa löytämäsi toimiva asettelu muistiin mittoineen. Seuraavalla kerralla sinun ei tarvitse aloittaa alusta, vaan voit palata samaan pohjapiirrokseen.

  • Tarkista huonekalujen paikat ennen kuvauspäivää
  • Etene järjestyksessä: tuolit, kamera, katselinja
  • Tallenna toimiva asettelu mittoineen

Katselinja kertoo, minne haastateltava katsoo, ja akseli kertoo, millä puolella kameran kuuluu pysyä. Kun nämä kaksi viivaa on piirretty pohjapiirrokseen, tuolit, pöytä ja kamera löytävät paikkansa melko helposti myös pienessä huoneessa. Kokeile ensin paperilla, sitten huoneessa, ja muuta asettelua vasta kun tiedät miksi.

Lähetä meille viesti

glitzano

glitzano on verkkokurssi pienen videostudion suunnitteluun: pohjapiirrokset, kamerapaikat, taustat ja heijastukset tavallisessa huoneessa työskenteleville tuotantotiimeille.

Ota yhteyttä

Mannerheiminkatu 14
06100 Porvoo
019 512 4087
info@glitzano.fi

Aukioloajat

Ma-pe
9:00-16:00
La
Suljettu
Su
Suljettu