Kamerapaikkojen suunnittelun hinta ja mikä sitä nostaa

Mistä hinta oikeasti muodostuu

Kun puhutaan kamerapaikkojen hinnasta, moni ajattelee ensin kameraa tai jalustaa. Pienessä studiossa suurin kustannus on kuitenkin yleensä tila ja siihen kulunut aika. Jos kamera joudutaan siirtämään joka nauhoituksella uuteen paikkaan, jokainen siirto maksaa työtunteja, vaikka laskua siitä ei kukaan kirjoita.

Toinen todellinen kuluerä on uudelleenkuvaus. Kun kuvakulma osoittautuu väärin vasta leikkausvaiheessa, haastateltava on jo lähtenyt ja huone on purettu. Kulma, joka olisi selvinnyt kymmenessä minuutissa pohjapiirroksen ääressä, maksaa silloin kokonaisen päivän.

Kolmas tekijä on välineiden määrä. Mitä useampaa kamerapaikkaa suunnittelet, sitä enemmän tarvitset jalustoja, kaapeleita ja tilaa niiden ympärillä. Siksi kannattaa aloittaa kysymällä, montako paikkaa tarina todella vaatii.

Kurssilla harjoittelet juuri tätä: kameran etäisyyden, korkeuden ja kulman valintaa ahtaassa tilassa niin, että päätökset tehdään paperilla eikä lattialla.

• Työaika siirtoihin ja säätöihin
• Uudelleenkuvauksen kulut
• Jalustojen ja kaapeleiden määrä

Huoneen koko ja etäisyys

Tavallisessa huoneessa kameran etäisyys haastateltavasta on usein rajoittavin tekijä. Jos seinä on liian lähellä, kuvaan joutuu joko laaja kulma tai epämukava rajaus. Laajakulma vääristää kasvoja ja näyttää huoneen ahtaudenkin, jolloin joudut ratkaisemaan ongelman taustalla ja valoilla.

Hintaa nostaa se, että ahdas tila vaatii tarkempaa suunnittelua. Jokainen sentti on käytössä, ja kameran paikka, istuimen asento ja taustan etäisyys vaikuttavat toisiinsa. Tähän menee enemmän aikaa kuin avarassa tilassa, mutta aika kannattaa käyttää ennen kuin mitään on ostettu.

Käytännössä mittaat huoneen, piirrät sen mittakaavaan ja kokeilet kameran paikkoja paperilla. Silloin näet nopeasti, mikä paikka toimii ja mikä vaatisi lisävälineitä tai huonekalujen siirtoa.

Usein käy ilmi, että halvin ratkaisu on kääntää koko asetelma huoneessa toisin päin, ja se ei maksa mitään.

Kuvakulman valinnan piilokulut

Kameran korkeus vaikuttaa siihen, miltä haastateltava näyttää. Liian korkealta kuvattu henkilö näyttää pieneltä, liian matalalta kuvattu hallitsevalta. Silmien korkeuteen asetettu kamera on turvallisin valinta, mutta se vaatii usein jalustan, joka ylettyy sopivaan korkeuteen.

Kulma taas kertoo, kuinka paljon taustaa näkyy. Jos kuvaat suoraan edestä, tausta täyttää koko kuvan ja sen on oltava siisti. Jos kuvaat viistosti, näet vähemmän taustaa mutta tarvitset enemmän tilaa sivulle.

Jokainen valinta vaikuttaa muihin kustannuksiin. Viisto kulma voi säästää taustakankaan, mutta vaatii paremman paikan kameralle. Suora kulma on helppo toteuttaa, mutta tausta pitää viimeistellä huolellisemmin.

Siksi kuvakulmaa ei kannata päättää erikseen vaan yhdessä tausta- ja istuinvalintojen kanssa.

• Silmien korkeus on turvallinen lähtökohta
• Viisto kulma näyttää vähemmän taustaa
• Suora kulma vaatii siistin taustan

Missä voit säästää järkevästi

Suurin säästö syntyy siitä, että vähennät kamerapaikkojen määrää. Kaksi hyvin valittua paikkaa riittää useimpiin haastatteluihin, ja ne ovat helpompia pitää samoina kuvauksesta toiseen. Merkitse paikat lattiaan teipillä, niin kokoaminen käy minuuteissa.

Toinen säästökohde on välineiden monikäyttöisyys. Yksi hyvä jalusta, jonka korkeutta voi säätää, korvaa kaksi kiinteää. Samoin pidennysjohdot ja kiinnikkeet kannattaa valita niin, että ne sopivat useaan paikkaan.

Kolmas keino on harjoitella ennen nauhoitusta. Kun olet kokeillut kulmia ilman haastateltavaa, tiedät mitkä toimivat. Tämä vie puoli tuntia ja säästää usein koko kuvauspäivän.

Älä säästä kuitenkaan vakaudessa. Heiluva jalusta tai löysä kiinnitys pilaa kuvan, eikä virhettä voi korjata jälkikäteen.

• Vähennä kamerapaikkoja kahteen
• Merkitse paikat teipillä
• Harjoittele ilman haastateltavaa

Mihin kannattaa sijoittaa

Kaikkea ei kannata säästää. Hyvä jalusta on yksi harvoista välineistä, joka kestää vuosia ja vaikuttaa jokaiseen kuvaan. Sama koskee kameran kiinnitystä: varma kiinnitys on halpa verrattuna menetettyyn kuvaukseen.

Toinen kannattava sijoitus on mittanauha ja paperi. Pohjapiirros maksaa lähes ei mitään, mutta se paljastaa ongelmat ennen kuin ne tulevat kalliiksi. Kurssilla opit piirtämään sen niin, että voit sijoittaa siihen kameran, istuimet ja taustan.

Kolmanneksi kannattaa varata tilaa. Jos huoneessa on mahdollisuus pitää studio pystyssä, vältät toistuvan kokoamisen. Pysyvä asetelma on aina halvempi kuin joka kerta rakennettava.

Näissä kaikissa kustannus on pieni suhteessa siihen, mitä ne säästävät myöhemmin.

Laske kustannus ennen ostoksia

Ennen kuin ostat mitään, kirjoita ylös, montako kuvaustilannetta vuodessa suunnittelet ja kuinka monta kamerapaikkaa niihin tarvitaan. Laske sitten jokaisen paikan kustannus: välineet, työaika ja mahdolliset muutokset huoneeseen.

Vertaa tulosta siihen, mitä yksi uudelleenkuvaus maksaisi. Yleensä huomaat, että huolellinen suunnittelu on selvästi halvempaa kuin korjaaminen.

Lisää listaan vielä huoneen käyttö: jos tila on samalla työhuone, jokainen purku ja kokoaminen vie aikaa muulta työltä. Silloin kiinteä kamerapaikka voi olla edullisempi vaihtoehto kuin liikuteltava.

Näin saat selkeän kuvan siitä, mihin raha ja aika todella menevät, ja voit tehdä päätökset ilman arvailua.

• Kirjaa kuvauskertojen määrä
• Laske välineet ja työaika
• Vertaa uudelleenkuvauksen hintaan

Kamerapaikkojen hinta ei ole yksittäinen summa vaan seurausta tilasta, kulmista ja siitä, kuinka hyvin ne on suunniteltu etukäteen. Suurimmat kulut syntyvät siirroista ja uudelleenkuvauksista, eivät välineistä. Kun mittaat huoneen, piirrät pohjapiirroksen ja valitset paikat paperilla, vältät useimmat turhat menot ja saat toistettavan, helposti pystytettävän kuvauspaikan.